perjantai 16. maaliskuuta 2012

Maria Monnn... Siis kuka?

"Keskipäivällä kauppakeskus Forumissa nimikirjoituksia jakanut, meikkiyhtiön vieraana ollut Ruotsin miljonääriäiti Maria Montazami aiheutti paikalle yleisöryntäyksen.

Paikalle oli saapunut useampi sata uteliasta fania, ja kaikki eivät ehtineet saada Hollywood-tähden nimikirjoitusta. Make Up -Storen tilaisuuden vuoksi Suomessa oleva Montazami toi aimo annoksen Hollywood-glamouria Suomeen. Pitkä ja hoikka nainen erottui selvästi väkijoukosta."

By Ilta-Sanomat nettisivuillaan tänään.


Siellähän se Emmakin huiteli mennä. Luin joskus pari päivää sitten netistä, että joku tunnettu ruotsalainen Hollywoodmiljonääriäiti on tulossa visiteeraamaan Suomessa, ja ajattelin mennä paikan päälle haistelemaan tunnelmaa ja tiirailemaan, että onko siellä paljonkin väkeä. Ja olihan siellä ihan tarpeeksi.

Tulin Forumille puoli kahdentoista aikaan, ja koska siellä ei näkynyt mitään jonoja tms., niin päätin mennä Seppälään. Löysin aivan ihanan takin, ja menin sovittelemaan rauhassa sitä sovituskoppiin. VIRHE. Kun saavuin maksamaan ostostani kaksikymmentä minuuttia myöhemmin, oli kaupan ulkopuolella nimmarijonoa toiselle ulko-ovelle asti. Buaaaah!


No tuossa ylemmässä picturessa olen jo vähän päässyt lähemmäksi (Mariakin siinä hämärästi taitaa näkyä vasemmassa kulmassa). Anyways, the story continues...

Miljonäärirouva itsehän saapui vartin tyylikkäästi myöhässä nimmarikeikalleen. Yllättäen (not). Ei siinä mitään, en kokenut hirveitä ahdistuskohtauksia, koska en ole mikään fani. Joku muu taisi tosin tunteakin jotain ahdistusta... Kuulin, että jotkut olivat hieman kiilailleet jonossa ja saaneet näin nimmarit aikaisemmin. Lisäksi, jos osti jonkun meikkipussin 49 eurolla, pääsi "rehellisesti" kiilaamaan jonon ohi ja tapaamaan oitis Mariaa. Se meikkipussi sisälsi kaksi huulipunaa ja yhden rajauskynän... En ollut tarpeeksi epätoivoinen ostaakseni sitä.

Jonossa tapasin pari muuta naista, jotka olivat kumpainenkin yksin liikkeellä. Juteltiin siinä ja oli kivaa. Tykkään jutella randomien ihmisten kanssa tuollaisissa tilanteissa.

Aika pian Marian ilmestymisen jälkeen (haha kuulostaa kuin suoraan Raamatusta konsanaan) meille kuuluteltiin, että yhdeltä rouva lähtisi johonkin lehdistötilaisuuteen, ja nimmareiden jakaminen jäisi siihen. Koska olin jonon häntäpäässä, alkoi siis vaikuttaa sille, etten saisi nimmaria. Meille kyllä jaeltiin jonoon tosi coolit kuvat Mariasta. Siinä vaiheessa olin jo ihan tarpeeksi tyytyväinen.


Maria on tuo pitkähiuksinen blondi edessä, posettamassa jonkun kanssa.

Valuin hitaasti jonon mukana eteen päin, ja katselin, kuinka kameramiehet juoksentelivat edestakaisin. He ilmeisesti kuvasivat jotain matskua johonkin tapahtumasta. Myöhemmin selvisikin, että jossain vaiheessa tulisi joku special puoli tuntinen jakso tv:stä, koskien kokonaan Marian vierailua Suomessa. Sehän on siis nähtävä, jos itse vaikka olisi onnistunut vilahtamaan siellä jossain. Ja muutenkin.

Tarina (=wikipedia) kertoo, että vuonna -87 Maria matkusti Los Angelesiin tapaamaan sisartaan. Hän jäi Losiin ja alkoi työskennellä Au pairina siellä. Myöhemmin hän vaihtoi lastenhoidon ravintola-alalle, ja ryhtyi tarjoilijaksi. Samaisessa ravintolassa hän tapasi paikan omistajan, Kamran Montazamin, ja he menivät naimisiin vuonna -90. Sitä seuraavina vuosina herra Montazamista tuli menestyvä kiinteistönvälittäjä ja pari muutti Laguna Nigueliin (Kaliforniassa). Siellä he kasvattivat 4 lastaan. 90-luvun puolivälistä alkaen rouva Montazami on ollut kotiäitinä.

Siinä haastateltiin jotain Marian fanityttöjä.

Kyllähän siinä vähän ehkä ketutti, kun nenän eteen vedettiin punainen köysi esteeksi. Hyvästi nimmari. Nojaa. Whatsoever. Jono muuttui nopeasti toisiaan töniväksi apinalaumaksi, kun ihmiset koittivat päästä Marian ympärille saadakseen nimmarin ja kuvan. Minä hinauduin myös massan mukana ja sain kuin sainkin muutaman feissikuvan paskalla kamerallani. Ou jee.




Marian lähdessä liikkeelle turvamiestensä kanssa, ihmismassa seurasi epätoivoisesti hetken perässä rullaportaisiin, ennen kuin luovutti ja antoi tilaa kameramiehille.


Että sellainen reissu. Lähdin sieltä sitten Mariankin häippästyä pois, etteivät räikeät ja houkuttelevat ALE -laput olisi enää imaisseet minua ja rahapussiani mukaansa.

Kämpillä naurettiin E:n kanssa Marian kuvalle, jonka olin saanut mukaani. Laitettiin se jääkaapin oveen kiinni. Sitä ennen tietysti oli posetettava hänen kanssaan - koska ei paikan päällä päässyt, niin käyhän se näinkin:

Ei kommentteja: