sunnuntai 30. joulukuuta 2012

My Year 2012 -2-

Heinäkuu 2012
Kävin avustamassa jossain tv-sarjassa / Muistelin vuoden takaista 4th of Julyta D.C.:ssä / Pääsin varasijoilta opiskelemaan kahteen paikkaan ja valinta oli edessä / Ostin uuden kännykän

Blogattua:
Eilen siis hipsin puolenpäivän maissa kuvauspaikalle, ja meikäläisen ovesta sisään astumisessa oli kuulkaas draaman aineksia. Kompuroin nimittäin kynnysmatolla ja kaatuminen oli lähellä. Ohjaaja ja kuvaajat ja valomiehet ja näyttelijät sun muut tuijottivat varsin kysyvinä, kun rymistelin paikalle. Awkward.



Elokuu 2012
Tehtiin kamsujen kanssa Kalajoki-reissu / Viihdytin sveitsi-C:tä ja turisteiltiin Helsingissä / Vloggailin

Blogattua:
Huh, pianihankohtajustmelkeenyt on jo syyskuu. Se meinaa synttäreitä ja lisää putoavia lehtiä puista. Yritän lievittää kadonneen kesän kaipailua ajattelemalla, että ne lehdet kellastuvat vaan jonkun viruksen takia...Siis mikä syksy?! Sitten kun talvi tulee, niin eivät ne lumihiutaleetkaan mitään lunta ole, vaan pumpulia. Right?




Syyskuu 2012
Jaoin kiharavinkkini, jonka olin varastanut youtubesta / Haikailin kouluun / Täytin 21 ja official synttäribiisinä toimi 2ne1 - Fire / Esittelin laukkuni sisällön / Lensin Savoon syömään äidin tekemää sorsapaistia / 

Blogattua: 
Täällä väsynyt Emma 21-vee toivottelee kaikille hyvää iltaa vaan... Eilen olin tosiaan töissä, ja itseäni piristääkseni ostin suklaakakkupalan lentokentän Picnicistä, ja huutelin työkavereiden seassa, että MOI MULLON SYNTTÄRIT. Kerrankos sitä vuodessa saa onnitteluja.



Lokakuu 2012
Sain kuulla saavani töitä lentokenttätöiden jälkeen / Varasin junaliput Savoon / Hankittiin Big Bangin keikalle liput / Sain loppubileissä lahjakortin Stockmannille

Blogattua:
Tässä oltaisiin niin kuin päivää vaille valmiita. Sitten olisi lentokenttähommat purkissa. Töitä on paiskittu valehtelematta lähes joka päivä kesäkuusta asti, ja vapaapäivistä on saanut taistella. Nimimerkki ei osaa sanoa ei kun pyydetään töihin.



Marraskuu 2012
Vain 6 postausta / Aloitin työt nykyisessä paikassa / Kuuntelin Kelly Clarksonia / Kävin Savossa / Fiilistelin tulevaa keikkaa Lontoossa / Käväisin Veikkauksen ja Voice of Finlandin mainoskuvauksissa avustamassa

Blogattua:
Ah, kuukausi enää keikkaan! Hurrrjaa! En ole tässä vähään aikaan asiaa miettinyt, mutta nyt alkaa ilmestymään jotain perhosia vatsan pohjalle. Seikkailu lähestyy, can't wait! Fantastic Baby!



Joulukuu 2012
Esittelin tilaamiani youtube- kanavia / Fiilistelin vaan BB:n keikkaa / Vastasin haasteeseen / Vietin joulun Savossa

Blogattua:
Sain tuntea, kuinka hikinen voi G-Dragonin käsi olla (KYLLÄ, hän käveli siitä ohi ja oli pakko koskettaa!), nähdä miten Daesung voi hymyllään saada tytön kuin tytön sydämen pysähtymään muutamaksi sekunniksi paikoilleen (KYLLÄ, hän tuli lavan reunalle tanssimaan ja hymyilemään meille) niin pahasti, että sai ainakin tässä tytössä silmänisku -reaktion aikaan - ja kokea sen valtavan energian tunteen, mikä pojista lavalla lähti. Niin - ja kun Taeyang repi paitansa pois päältään... Hot, hot, HOT!



Yhteenveto
On ensimmäinen kerta, kun blogissa kertaan vuoden tapahtumat. Eikä varmasti viimeiseksi jää! Oli nimittäin ihan huippua lukea läpi vuoden postaukset, ja muistella menneitä.

Muistan, kuinka vuoden alussa koin edelleen ahdistavia hetkiä, kun oleskelin kotona työttömänä. MUTTA se ei ollut niin ahdistavaa kuin olisi voinut olla - olinhan löytänyt ihanat k-draamat elämääni vuoden 2011 lopulla. Ne pelastivat. Nopeasti se aika meni niitä katsellessa!

Muistan myös ne momentit, kun taistelin viittomakielentulkin etukäteistehtävien parissa, epäilin itseäni - but I did it! Ja pääsinpäs ensimmäiseltä varasijalta sisäänkin - success! Harmittamaan jäi, etten päässyt heti syksyllä töiden takia koulua aloittamaan, vaan jouduin lykkäämään opintoja vuodella.

Silloinhan se vuosi tuntui tosi pitkälle ajalle tosin. Vaan eipä enää! Kolmas välivuosi ei ole tuntunut vähään aikaan pahalle laisinkaan, sillä niin kivoja juttuja on tapahtunut nyt - enkä ehkä olisikaan päässyt niitä toteuttamaan, jos olisin kouluun heti päätynyt. Ja ihan hyvä, että on ollut töissä, että pääsee ensi kesän pitämään lomaa ja matkustelemaan. Muun muassa siitä sitten seuraavassa blogimerkinnässä!

Mmmm, mutta mikä olikaan vuoden kohokohta? Ei varmaan kukaan arvaa, eeei. Heh. Ei sitä itsekään arvannut vuoden alussa. Vasta syksyllä... Big Bangin keikka! Sitä olen kyllä nyt tosin hehkuttanut tarpeeksi (köh, köh), joten eiköhän tähän tämä juttu päätetä.

Kiitos vuosi 2012, kun olit loppupeleissä kiva ja sain opiskelupaikan ja näin Big Bangin livenä eturivistä plus muusta kivasta, joita en halua tässä aliarvioida, mutten jaksa luetella, koska se on tehty jo. Paljon epävarmuutta vuoteen mahtui, paljon jännitystä ja odotusta, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin.

If there's a will, there's a way!

lauantai 29. joulukuuta 2012

My Year 2012 -1-

Nyt olisi sen aika. Tiivistää vuosi 2012 pakettiin, ja myöntää itselleen, että vaikka ei ollut alkuvuodesta helppoa, niin se parani loppua kohti ihan mahtavaksi! Jänniä juttuja tapahtui, uusia asioita elämääni löysin ja vaikeita valintojakin tein. Kaiken kaikkiaan kiva vuosi - ja kiitos tämän blogin, voin parhaimmat tapahtumat siitä muistaa!

Tammikuu
Aloitin shampoottoman kuurini - Shempoo Free! / Rakastuin Jerry Yaniin Down With Love:ssa / Luin Ylpeys ja Ennakkoluulo ja Zombit / Lumi ja kylmä ärsytti silloinkin / Hankin Audrey Hepburn -kalenterin vuodelle / Vloggailin / Esittelin kenkiäni / Äänestin ensimmäistä kertaa evö pressaa / Katselin Sohvasurffaajia ja löysin Tuntematon maa- laulun ja tuli matkustelufiilis

Blogattua:
Olen rakastunut. Voi että! Joulupukki taisi unohtaa reestään muutaman korealaispoikapaketin meitsille viime vuoden puolella, mutta ei hätää, sillä aina on tämä vuosi ja uusi joulu!!! Tietysti, jos aiemmin sattuu tapahtumaan niin, että niitä paketteja voisi tulla, niin aina parempi. Hiiihiiiiiii.



Helmikuu
Ahistuin tulevaisuudesta ja siitä, mikä minusta tulee isona / Esittelin lisää ihkuja k-draamoja, joihin olin koukuttunut / Näyttelin nuoruuden kuvia / Sain tietää että hommat kentällä alkavat vasta kesällä / Ostin vähän liian kirkasta huulipunaa / Löysin kadonneen kappaleen 9 vuoden kadotuksen jälkeen / Ruotsiin syntyi prinsessa / Matkakuume nousi / Shampoo Free Challenge jatkui

Blogattua:
Jo muutaman kuukauden ajan olen ollut varma, että haen ainakin viittomakielentulkiksi. Se kuulostaa todella kiinnostavalta. Haastavalta, mutta kiinnostavalta. Sinne voi hakea, vaikkei entuudestaan tietäisikään viittomakieltä.



Maaliskuu
Ostin Ihanasti hukassa -reppureissaajan kirjan ja matkakuume nousi jälleen / Paluu Helsinkiin etsimään töitä / Joku tuli antamaan ilmaisen leffalipun Naistenpäivänä The Artistiin / Tein kökön kokkausvideon / Big Bang ja Fantastic Baby löysivät tiensä luokseni ja siitä se rakkaus sitten leimahti / Aloitin 30 days challengen / Kävin The Tigerissa ja tapasin juomia anastelevan mulkun / Kävin tsekkaamassa Maria Montazamin Forumissa / Olin Hyvät ja huonot uutiset -talk show'n studioyleisössä / Loin itselleni Twitter- tilin, jotta pääsisin stalkkaamaan Taeyangia / Oltiin lenkillä Töölönlahden ympäri / Oli pakko ottaa pieni shampoopala käyttöön hilseen runsauden vuoksi

Blogattua:
P.S. Arvatkaa vaan, kuka sortui eilen (tai oli se jo tämän päivän puolta...) luomaan itselleen Twitter -tilin, jotta pääsisi seuraamaan Taeyangia, meitsin poikaystävää. Se ei tosin ihan vielä tiedä, että se on Emman poikkis. Ei olla koskaan tavattukaan. Tuskin tietääkään, että olen olemassa. Yhyy. Mutta ei se haittaa, sydänkäpyseni! Jonain päivänä tiemme kohtaavat ja tiedät senkin, hanipöö.



Huhtikuu
30 days challenge jatkui... ja loppui / Kävin kirjoittamassa työsopparin lentokenttätyöhön kesää varten / Sain viittomakielentulkin etukäteistehtävät kasaan / Aloitin k-draama- ja k-musiikkiesittelyt / Palasin Savoon

Blogattua:
EMMASTA TULI FANITYTTÖ !

Mitä. Ihmettä?
Emma, joka vannoi vahvojen naisartistien nimeen, alkoi tykkäämään poikabändeistä... Korealaisista sellaisista.

Mitä. Ihmettä??
En ehtinyt olla hämmentynyt, sillä olin niin rakastunut Taeyangiin ja muihinkin korealaisiin nuoriin miehiin ja halusin tietää kaiken heistä. Liityin jopa Twitteriin heidän takiaan. Oh my.

Mitä. Ihmettä???
Kuulostaa vakavalle. Samaan aikaan se oli (ja on edelleen) ihan hirvittävän kihelmöivä tunne ja tuntui, kuin olisin löytänyt jonkun uuden ulottuvuuden. Miksi en ollut tiennyt tällaisesta jutusta aiemmin?



Toukokuu
Takaisin Helsinkiin / Soitin ensimmäistä kertaa evö radioon ja voitin kisan / Muistelin menneitä / Käväisin Savossa kevättä haistelemassa / Minua heitettiin blogihaasteella ensimmäistä kertaa evö / Ruotsi voitti Loreenin johdolla Euroviisut / Olin Savoyssa katsomassa YL on Pop! ft. Maija Vilkkumaa / Sain kutsut valintakokeisiin

Blogattua:
Se oli aika yllättävää. Että soitin siis. Hitto, uskallan soittaa jonnekin YleX Iltapäivään, mutten Joulupukin Kuumaan Linjaan??! Lol.



Kesäkuu
Vloggailin / Tein ensimmäisen videoreaktiovideon / Kävin valintakokeissa / TOP3 "Nämä kappaleet soivat häissäni" / Matt kävi tanssimassa Suomessakin / Ostin videokameran

Blogattua:
Shit Sherlock! 15 minuuttia meni ihan liian nopeasti ja olin sitten ihan paniikissa, kun piti mennä pitämään esitelmää kolmelle tyypille. Ja kameralle. "Seiso siinä raksin päällä", ohjastettiin ja tuli mieleen, että tällaiseltako Idolsin koe-esiintyjistä tuntuu? Ehkä.



Jatkuu huomenna!

Kuvista osa omia, osa googlesta.

perjantai 28. joulukuuta 2012

Emman joulu

Sehän sujui leppoisasti. 5 vapaapäivää luonnon helmassa. Ahh!


Olihan se vähän kylmää tupsahtaa muutamista miinusasteista yli -20 celsiukseen, mutta maisemat olivat hienot.




En nyt oikein tiedä, mitä joulusta sen enempää sanoa. Se oli vaan niin chilli. Juuri sellainen, kun halusin.

Söin itseni kinkku- ja suklaaähkyyn. Lenkkeilin Pepin kanssa. Luin pitkästä aikaa paikallislehteä ja Aku Ankkaa. Söin vähän lisää. Katselin pari leffaa. Hengailin.

Olen ollut joskus pienempänä tosi taiteellinen (kera sisarusten)!

Oli hieman ikävää, kun loma loppui ja Tapaninpäivänä tuli lähtö kohti Helsinkiä, kun työt alkoivat torstaina. Nämä pari päivää on tullut vähän koomailtua ja nyt viikonloppuna koomailu jatkuu. Ja huomenna Ylpeys ja ennakkoluulo -maratoni Teemalta! Siitä on tullut ikään kuin perinne nyt. Ah, ihana Mr. Darcy, tui tui!

torstai 27. joulukuuta 2012

Watch It! -9-

Faith



Genret
Action, Drama, Fantasy, Historical, Life, Medical, Romance

Valmistusvuosi
2012

Jaksoja
24 (kesto n. 1 tunti / jakso)

Juoni
2000-luvun plastiikkakirurgi Eun Soo kidnapataan ja tuodaan Goryeo- ajalle (tarkalleen ottaen 1351- luvulle tässä sarjassa) aikaportin kautta parantamaan haavoittunut prinsessa. Kidnappaaja, kuninkaan henkivartija, kenraali Choi Yeong on rohkea ja viisas, mutta hieman naiivi mies, joka tuskin koskaan hymyilee.

Voiko Eun Soo parantaa prinsessan ja palata takaisin omalle ajalleen? Vai onko edessä sittenkin liuta vastoinkäymisiä ja seikkailujen kiemuroita, ja suuria valintoja, ennen kuin paluun hetki tulee eteen?




Emma oma arvio
Lee Min Ho. Tyyliin ainut syy, minkä vuoksi tätä yhtä vuoden odotetuimmista draamoista tässä syksyllä aloin katsomaan. Lee Min Ho oli tosi ihana jo supersuositussa Boys Over Flowersissa, josta bongasin hänet ensimmäistä kertaa about vuosi sitten - ja kun Faith alkoi, olin viivana netin äärellä englannin kielisten subien tultua ulos!

Jaaaaa se Lee Min Hosta sitten! Keskitytääs tähän draamaan nyt.

Olin hieman pettynyt. Alku lähti melko laiskasti liikkeelle - ihan kuin oltaisiin jysähdetty autolla tienpenkkaan ja koitettu epätoivoisesti päästä sieltä liikkeelle. Yritetään, yritetään... Muttei vaan onnistu. Damn! Se vaan ei lähde, vaikka kuinka yrittäisit ja toivoisit.

Olen itse asiassa kuullut monesti puhuttavan, että k-draamoilla on tällanen hitaasti liikkeelle lähtevä -alku, mutta ilmeisesti tajusin sen toden teolla vasta nyt. Oh well.

Alkukankeuden jälkeen draama alkoi vaikuttaa kiinnostavammalle, ja sytyin hitaasti mutta varmasti odottamaan aina seuraavan viikon jaksoja. Kauniita pukuja ja kauniita ihmisiä - oijjoi! Näyttelijät osasivat hommansa, ja ainakin pahikset olivat niin pahiksia, että ihan oikeasti pelotti. Paitsi että miespuoliset pahikset olivat aika hottiksia... Lee Min Ho, watch out!

Naispääosan esittäjän hahmo oli alussa hirmuisen ärsyttävä bimbo, ja teki muutaman kerran mieli lähteä ruudun äärestä pois, ennen kuin olisi läppärille tapahtunut jotain peruuttamatonta. Hienosti hahmo kuitenkin kehittyi tarinan soljuessa eteen päin, vaikka tietenkään pikkubimboutta ei koskaan voinut täysin pyyhkiä pois. Anyways, loppua kohti sekin muuttui siedettävämmäksi.

Juoni oli mielenkiintoinen, kun punainen lanka alkoi löytymään, ja välillä henkäilin, kun löysin itseni hämmästelemästä, miten yllättävä käänne sarjassa oli tapahtunut. Se oli aika kivaa.

Musiikista pidin myös, ja yksi draamassa useimmiten soiva biisi löysi tiensä melko nopeasti youtube- soittolistalleni.



Mistä voi katsoa
Ainakin gooddrama.net ja dramacrazy.net tarjoavat katseluelämyksen.

Tähdet, tähdet
7 / 10 Good
Vähän pallottelin 7 ja 8 välillä, mutta kyllä se nakki napsahti seiskaan. Sorry nyt vaan. Tästä olisi kuitenkin voinut tulla vähän parempi, jos efforttia olisi laitettu kehiin enemmän. Hankala selittää sen paremmin, mutta joo. Seiska. Ei se nyt niin huono numero ole, right?


Kuvat teleportattu googlesta.

maanantai 24. joulukuuta 2012

Joulu!

Täältä lähtisi jälleen yksi hyvän joulun toivotus kaikille ihkuille Blow On my Way -blogin lukijoille...


Itsehän joulun viettelen tuttuun tapaan Savossa perheen kanssa. Aamulla oli vallan ihanaa herätä kinkun tuoksuun, ja maistella sitä muutama pala. Maistui täsmälleen siltä, miltä pitikin! <3

Nyt on aika rauhoittua bloginkin puolelta hetkeksi - jatketaan taas loppuviikosta sitten!


Blow On My Way -blogi toivottaa kaikille lukijoilleen oikein rauhallista ja mukavaa ja rentouttavaa joulua! Enjoy!

xoxo,
Emma

Kuvat googlesta

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Haaste

Hanna heitti meikäläistä tässä jokin aika sitten haasteella (kiitos!), ja pääsen tarttumaan siihen nyt - vihdoin ja viimein!

Haasteen säännöt:
- Vastaa saamiisi 10 kysymykseen
- Kerro 10 itse valitsemaasi asiaa itsestäsi
- Keksi 10 kysymystä seuraaville haastettaville ja haasta heidät!


Hannan 10 haastekysymystä:
1. Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen sanasta "joulu"?
Ruoka. Mikä ei ole yllättävää, sellainen herkkusuu kun olen. Kinkku <3 Suklaa <3 Piparit <3 Ne tulevat ensimmäisenä mieleen.

2. Mikä sinusta on parasta joulussa?
Ruoka. Hahaha. No joo, aiemmin ne olivat joululahjat, nyttemmin kun niitä lahjoja ei juurikaan enää tule, niin se rentoutuminen on parasta. Kun ei tarvitse tehdä mitään. Ei ole kiire. Saa vain olla.

3. Hankitko lahjat kaupasta vai teetkö itse?
Nyt on Emman tunnustettava, että lahjojen hankkiminen on kyllä jäänyt. Ei ole ollut aikaa sellaisten miettimiseen. Ostin kyllä Lontoosta perheelle yhden mukin joululahjaksi, ja karkkia myös. Ehkä ne riittää?

4. Mitä toivoit tänä jouluna pukilta?
Peace and love! Siinä ne tärkeimmät. Itselleni paras aikainen joululahja oli Big Bangin keikka, jonka hankin itse ihan omilla rahoillani - nyt on loppuvuosielämä pelastettu. Ah!

5. Onko asuinkunnassasi jouluvaloja?
Hmmm no Helsingissä oli jotain... Täällä Savon kotona en ole varma, koska en ole käynyt kylän keskustaa ihmettelemässä, mutta luulisin että on ne samat vanhat mitkä aiemminkin.

6. Mikä on lempijoulukoristeesi?
Varmaan ne kuusiin ripustettavat pallot. Niitä pienenä laitoin aina korvanlehtiin roikkumaan ja leikin, että ne ovat oikeat korvikset.

7. Koristeletko pipareita?
En. Mutta kuulostaa kivalle!

8. Katsotko aattona telkkarista jouluisia ohjelmia?
Jotain saatan vilkaista. Lumiukkoa en tosin pysty, sillä se on ahdistava. Juujuu, kaikki tykkää siitä, mutta minä en. Se oli pienempänäkin creepy - sitä se on vieläkin. Hrrrr!

9. Millainen joulukalenteri sinulla on?
Fazerin suklaajoulukalenteri.

10. Teetkö uudenvuodenlupauksia?
En ole miettinyt asiaa. Ehkä? Jos lupaan olla kiltisti, niin riittääkö se?

10 paljastusta itsestäni:
1. Minut saa lahjottua melko usein suklaalla.
2. Ikuinen matkakuume vallitsee sisälläni...
3. ... Enkä voi odottaa ensi kesää, kun pidän lomaa ja pääsen käymään ainakin parissa eri maassa!
4. Aloitan ensi syksynä viittomakielentulkin opinnot Kuopion HUMAKissa.
5. Syön tällä hetkellä Tobleronea ja tämä loppuu ihan liian nopeasti.
6. En ole kyllästyvää sorttia musiikin suhteen. Esim. jos olen tykännyt jostain musiikista lapsena, pidän siitä vieläkin.
7. Katson televisiota nykyään melko vähän, ja olen ihan pihalla siitä, mitä sieltä tulee. Katson sieltä vain Mentalistia ja Downton Abbeya.
8. Plääni olisi, että voittaisin jossain vaiheessa Loton päävoiton. Ihan tällanen pikkuplääni juu.
9. Lahjoitin 100 dollaria Eat Your Kimchin fundraiseriin jokin aika sitten. Enkä kadu pätkääkään.
10. Toivon välillä salaa, että elämä olisi musikaalia ja ihmiset repeäisivät randomisti laulamaan esim. keskellä kauppaa. Keep on dreaming...


Ja meikäläisen seuraavat kysymykset nakkaan Eerikan, Elisan ja Pinjan niskoille - olkaas hyvät!

Emman 10 haastekysymystä:
1. Mikä oli mieleenpainuvin muistosi vuodelta 2012?
2. Ennusteesi vuodelle 2013?
3. Mitä unelmia aiot toteuttaa ensi vuonna?
4. Jos voittaisit matkan jonnekin - ja lähtö olisi huomenna -, minne päin maailmaa lähtisit? Miksi?
5. Ananas vai omena?
6. Mistä piirteestä pidät eniten itsessäsi? Miksi?
7. Viimeinen kappale, jonka kuuntelisit, ennen kuin maailmanloppu tulisi, olisi... ?
8. Mitä kieliä osaat?
9. Mitä kieliä haluaisit osata?
10. Anna joku meikkivinkki!

Kuvat googlesta.

lauantai 22. joulukuuta 2012

Hear It! -13-

ZE:A


Ryhmästä
ZE:A, joka tunnetaan myös nimellä Children of Empire, on 9-henkinen poikaryhmä. Debytointi hoitui alta pois vuoden 2010 alussa. Fanit kutsuvat itseään ihan vaan "ZE:A's" tai "ZE:A STYLE".

Ryhmäläisten ikähaitari liikkuu 20-vuotiaasta 24-vuotiaaseen. ZE:A ei tietääkseni mikään huippusuosittu ole, mutta on viime aikoina kyllä nostattanut tunnettavuuttaan.

Muun muassa Kwanghee on nähty tänä vuonna ilmestyneessä To The Beautiful You:ssa, ja hän on mukana reality show'ssa We Got Married. Hyunsik on taasen messissä toisessa reality show'ssa nimeltään The Romantic & Idol (jeap, luitte nimen aiiiiivan oikein!). Ah, eikä unohdeta Siwania, joka on näytellyt myös draamoissa - mm. suositussa The Moon That Embraces The Sunissa!

Video Review
ZE:An uusin musiikkivideo on Phoenix. Se julkaistiin elokuun loppupuolella, ja varasti ainakin meitsin sydämen heti ensikertakuulemalta.



Videosta
Ollaan näköjään sellaisessa "Mitäs tästä videosta nyt oikein sanoisi... Ööööh" -ongelmassa.

Phoenix- musiikkivideossa ZE:A keskittyy hengailemaan random-huoneissa, ja laulamaan. Coolein kohta on mielestäni se hiekan pöllytys kohta. Voin niiiiiin kuvitella, miten hiekkainen kuvausstudio on ollutkaan kuvauksien jälkeen. Seriously. Ei käy siivoojia kateeksi!

Musiikkivideo on kaikessa simppeliydessäänkin hieno. Symbolinen, kun miettii oikein tarkkaan laulua. Laulusta seuraavaksi vähän enemmän.


Kappaleesta
Phoenix on tosiaan kreikkalaisesta mytologiasta se kuuluisa lintu, joka syntyy tuhkasta uudestaan. Olette ehkä saattaneet kuulleet siitä joskus.

Kappale kertoo siitä, kuinka on jumissa pimeydessä, ja miten sieltä voi päästä pois, kun vain... Toivoo. Laulun kertoja ei lakkaa yrittämästä:

Even if everything is thrown away, I will go till the end
And I can’t turn back like before
My exhausted soul won’t ever stop trying
I will show you everything in a more unstoppable way

Tykkään tästä ZE:An kappaleesta varmaan eniten kaikista. Se iski heti ensimmäisellä kerralla - mukaansatempaava rytmi, joka sai aikaan haluaa-laulaa-ja-tanssia-mukana -reaktion.

Fire fire fire burn, f-f-f-f fire burn!

Kuvat nostettu tuhkista googlessa.

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Big Bang in London -2-

- And the story continues -


Keikan loputtua muuten huomasin, että olin kadottanut lippuni jonnekin. Onneksi on kuva olemassa!

Ensin menivät vihreät. Ei paljoa huolestuttanut, sillä he pääsisivät toiselle puolelle lavaa. Sitten tuli meidän vuoro. Ja me oltiin ensimmäiset violeteista, jotka riensivät sinne. Ensin turvan läpi portaat ylös hakemaan meidän kasseja (missä t-paita ja valotikku), ja sitten odottamaan, että meidät päästetään jotain pitkää käytävää pitkin seisomalohkoon.

Se odotus oli jotain sietämätöntä. Oltiin ihan ensimmäisiä siinä käytävän päässä ja takana oli iso lössi ihmisiä, jotka jossain vaiheessa muuttuivat todella kärsimättömiksi. Eteen päin tönimisiltä ja huudoilta ei voinut välttyä. Toisaalta - olisi se pahempaakin voinut olla.

Juteltiin odotellessa turvahenkilöiden kanssa, jotka olivat kivoja, ja tutustuttiin johonkin ranskalaiseen 16-vuotiaaseen tyttöön, jolla oli huono englanti. Tyttö oli ollut edellisenäkin päivänä keikalla poikaystävänsä kanssa, mutta poikkis oli lauantaille sitten murtanut jalkansa, eikä ollut päässyt tulemaan. Tyttö oli ollut soundcheckissä ja kertoili, että oli päässyt koskettamaan Taeyangia, mistä olin syvästi katkeran kateellinen!

Juteltiin siinä myös meidän takana olevan Taeyang-look-a-like hongkongilaisen pojan kanssa, joka opiskeli tällä hetkellä Lontoossa. Häntä pelotti kärsimättömät fanit meidän takana, enkä epäillyt yhtään.

Odotettiin, ja odotettiin. Odotus päättyi lopulta jotenkin yllättäen, kun meille sanottiin, että saadaan mennä. Käytävällä oli sikin sokin vartijoita, jotka huusivat: "NO RUNNING! NO RUNNING!!!", kun me alettiin liikkumaan.

Sydän pamppaillen, jalat ihan vetelinä lähdin harppomaan käytävää pitkin. Raahasin T:tä perässäni, ja ilmeisesti ranskalainen taas piti T:n kädestä kiinni. En uskaltanut katsoa taakse päin. Pelotti liikaa. Päässä pyöri vain: "Liiku, Emma, liiku. Nopeasti! Älä katso vaan taakse." Hengitys tuntui raskaalle, ja aika kului kuin hidastetussa filmissä. 

Siinä vaiheessa, kun hongkongilainen kavereineen alkoi sivusta saavuttamaan meitä, kiihdytin vähän, ja pysyin kärjessä. Ketään ei ollut edessäni. Ei ketään. Luulin, että meidän pitäisi kävellä koko käytävän päähän, mutta oikea ovi olikin hieman aiemmin jo. Huomasin sen kuitenkin ajoissa, ja luikahdin portaisiin turvamiesten vilkaistua nopeasti rannekettani.

Portaissa meinasin kompastua, koska jalat olivat varmaan maitohapoilla, ja voin kertoa, ettei sellaista jännitystä olekaan aikoihin ollut! Areenalle päästyäni säntäsin kohti kaidetta ja.... ME PÄÄSTIIN SINNE! ETURIVIIN!!!!


Se eturivi ei siis ollut edessä, vaan pitkän catwalkin vieressä. Catwalkin ja sen pään nurkassa. Oltiin ajateltu jo etukäteen, että sieltä näkisi parhaiten. Koska meillä Early Accessilaisilla ei ollut asiaa sinne catwalkin päähän, vaikka se ehkä olisikin paras paikka ollut.



Anyways, siinä me oltiin. Turvassa. Raskas ja jännittynyt olo lieveni himpun verran, vaikka pieni varaus oli siinä, ettei ketään päästettäisi tunkemaan meidän eteen. "Jos päästään eturiviin, niin sit tarrataan siihen kaiteeseen niin tiukasti, ettei kukaan pysty tunkemaan siihen." Niin me puhuttiin ennen keikkaa. Oikeastaan jo aika kauankin aikaa sitten.


Odotellessa meille näytettiin pikkuscreeneiltä Big Bangin musiikkivideoita, ja porukka oli siinä vaiheessa jo ihan fiiliksissä. Kuulosti järjettömän upealta, kun jengi humisi kuorossa laulujen englannin kieliset osat. Niiiiin upeaa! En ikinä unohda.


Musiikkivideoita katsellen aika kului nopsaan, ja keikka alkoi odotetusti klo 19:30. Se oli yksi jännittävimmistä hetkistä. Kun alkuanimaation jälkeen alkoi soimaan "Still Alive"- intro ja esirippu putosi. Tiesin täsmälleen, milloin se putoaisi, sillä olin aiemmin spoilannut sen itselleni youtubesta.

Jos odotusaika tuntui matelevan, niin seuraavat kaksi ja puoli tuntia kuluivat ihan liian nopeasti. Ja kun sanotaan, että kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, niin minulla se ei pidä paikkaansa. Kuvat kun näemmä ovat hirvittävän sumeita ja juuri ja juuri niistä mitään tunnistaa. Äsh, olisi pitänyt tutustua paremmin kameraan, kun en ollut sillä harjoitellut muutamaa kuvaa enempää.

Huonoista kuvista syytän myös turvatyyppejä yleisön ja lavan välissä. Varsinkin yksi heistä tuli heti sanomaan ja katsomaan murhaavasti, jos näki, että jollakulla oli kamera. Minulle hän tuli valittamaan kaksi kertaa, ja sen jälkeen otin kuvia vain silloin, kun tyyppi oli poissa näköpiiristä. Helpommin sanottu kuin tehty.

Lisäksi siellä oli joku korealainen tiukan näköinen vartija, jonka epäiltiin olevan Big Bangin joku henkivartija. Näytti muuten kuin suoraan jostain k-draamasta!

Tonight! Nuo liekit muuten tuntuivat tuolla aika kuumottavina!

Lauantai-ilta, 15.12.2012, oli yksi elämäni parhaimmista. Big Bang todisti lavakarismallaan olevansa kirjaimellisesti "alive". Vaikka niistä kuvista tuli tosi suttuisia, niin en halua valittaa, sillä oltiin eturivissä (c'mooooon!!), BB oli lähempänä kuin ikinä varmaan tulee olemaan, ja fiilis oli katossa!


Sain tuntea, kuinka hikinen voi G-Dragonin käsi olla (KYLLÄ, hän käveli siitä ohi ja oli pakko koskettaa!), nähdä miten Daesung voi hymyllään saada tytön kuin tytön sydämen pysähtymään muutamaksi sekunniksi paikoilleen (KYLLÄ, hän tuli lavan reunalle tanssimaan ja hymyilemään meille) niin pahasti, että sai ainakin tässä tytössä silmänisku -reaktion aikaan - ja kokea sen valtavan energian tunteen, mikä pojista lavalla lähti. Niin - ja kun Taeyang repi paitansa pois päältään... Hot, hot, HOT!



Lisäksi todistettiin, että vaikka Big Bangin pojat ovat kaikki söpöjä kuvissa ja musiikkivideoissa, niin livenä he ovat vieläkin söpömpiä. REALLY!

Oli myös hauskaa katsoa, kun Big Bang konttaili catwalkin alla kummallekin suunnalle - samoin taustatanssijat, joilla muuten oli myös ihan tajuttoman kuuma. Hekin olivat aika söpiksiä, vaikkeivät voitakaan Big Bangin söpöyttä - muahahaha!



Harmittamaan jäi se, että Taeyang oli keskittynyt ihan liikaa hengaamaan toisella puolella catwalkin päätä, ja ettei Daesung vetänyt Wingsissä siipiä ylleen (liian vaarallista?). Ja ehkä sekin vähän harmitti, että TOP käveli lavan vierellä (pelaten kivi-paperi-sakset -peliä fanien kanssa) tosi pitkälti, mutta poistui takaisin lavalle juuri ennen kuin hän olisi meidän kohdalle saapunut. Ja se, etten käynyt ostamassa sitä Suomen lippua, sillä olisin takuulla saanut sen GD:lle siitä eturivistä heitettyä. DAAAAAMNNN!

VIPpien suunnittelemat missionitkin feilasi. Ainakaan Seungrin synttärilaulua ei onnistuttu kajauttamaan, ja en ole varma niistä valomeristäkään... Koe Wo Kikasetea BB ei esittänyt (yhyy), joten se esti yhteislaulun. Oh well.


Siitä en ehkä ole kateellinen, kuinka muutamat tytöt kaatuilivat dominoina hamutessaan takkia, jonka muistaakseni Daesung(?) heitti pari metriä meidän taakse. Ihmiset olivat ilmeisesti oikeasti kaatuneet siellä nurin ja saaneet mustelmia. Järkkäreitä tarvittiin välejä selvittelemään. Vaikka siis - olisihan meitsille todellakin käynyt vaikka GD:n hikinen pyyhe, johon GD hinkkaili itseään oikein antaumuksella, ennen kuin heitti sen menemään.


Muuten tämä ensimmäinen kpop- keikkani oli jotain niin tajunnanräjäyttävää, ettei uskoisikaan. Ehdottomasti vuoden kohokohta. Ehdottomasti. Näitä muistoja vaalitaan... FOREVER!







Keikan jälkeen kävin ostamassa Big Bang -hupparin ja yhden t-paidan ja kassin, ennen kuin horjahdeltiin ulkoilmaan sekaisin onnesta. Jalat olivat raskaat, ja aivot yrittivät prosessoida, mitä tässä nyt oikein äsken tapahtui. Me nähtiin Big Bang livenä. LIVENÄ! Ne oli siinä!

Käveltiin hitaasti metroasemalle muiden onnellisten VIPpiläisten vanavedessä, ja ennen hostelliin siirtymistä käytiin läheisessä McDonald'sissa.

Seuraava yö meni yllättävän levollisesti nukkuessa, vaikka heräsin pari kertaa siihen, kun joku ilmeisesti pakkasi ja lähti huoneesta pois. Aamulla herätessä harmitti, että on pakko lähteä Lontoosta - olisi niin mielellään vain jäänyt sinne vielä vähäksi aikaa. No can do - maanantaina töihin, joten ei onnistu.

Kiertuepaita takaa!

Käytiin taas hostellin aamupalan kautta (btw, niillä oli siellä muuten kokki!), ja pakko mainita, kuinka hyvä löytö tämä paikka olikaan! Se oli 20 puntaa per yö per henkilö, mikä ei ollut lainkaan paha, ja paljon parempi paikka kuin se, missä yövyttiin kesän 2010 reissulla. Ei siinäkään tietysti mitään vikaa ollut, mutta tämä Swiss Cottage vain oli... Noh, parempi. Suosittelen!

Heathrow'n kentällä mentiin ostamaan ylijäämäpunnilla karkkia (=yli 30 punnalla kröhöm), ja eksyttiin myös yhteen turistikauppaan, mistä ostin Lontoo- mukin. Kassaneiti huomasi meitsin Big Bang -paidan, ja oli heti, että: "Aaaai sä olit siellä konsertissa! Mun pikkusisko on Big Bangin fani, ja se oli siellä. Se kosketti GD:tä ja TOPpia!"

Toinen törmäys VIPpiläisiin koettiin, kun istuttiin laskemaan meidän puntia, ja huomattiin ohi kävelevät tytöt, joilla oli samanlaiset BB -keikkapaidat päällä. Hekin huomasivat meidät, ja vaihdettiin keikkakuulumiset. He olivat Irlannista, ja lentämässä takaisin kotiin myös. Mukavia tyttöjä!

Kiertuepaita edestä!

Lento Lontoosta Frankfurttiin oltiin taas "High high", ja Frankfurtin kentällä löydettiin kiva hengailunurkkaus ja kuunneltiin Big Bangia MP3:sestani. Ja saatettiin vähän heilua ja laulaa mukana. Ja saatettiin myös tästä syystä saada osaksemme muutama ihmettelevä katse.

Frankfurtin lento Suomeen oli myöhässä vähän, mutta lopulta kirittiin menetetty aika niin, että perillä oltiin joku 10 minuuttia myöhässä puoli yhdeltä. Not bad.

Että sellainen reissu. Voisin elää sen uudestaan, jos olisi mahdollista. Tunnen itseni onnekkaaksi, kun sain Big Bangin livenä nähdä. Ihan eturivistä! Oh my, ollaan T:n kanssa tehty jotain hyvää joskus elämässämme, kun näin hyvä tuuri kävi!


KIITOS BIG BANG! KIITOS LONTOO! KIITOS!!