Meidän vaivalloinen matka kohti Arthur's Seatia lähti ihan minusta liikkeelle. Sisko vain seurasi. Tehtiin pari virhettä (tai minä tein...): Yksi, lähdettiin väärään suuntaan, vaikka eventually päästiinkin pois kääntymättä oikeaan paikkaan. Kaksi, ei otettu vettä mukaan - ja kun aurinko paistoi ja kiivettiin, niin tuli KUUMA.
Anyways, it was worth it. Definitely.
Väärällä jyrkänteelläkin oli komeat näkymät.
Siellä se Arthur's Seat häämöttää...
JES, we did it! Almost there!
Voittajafiilis...
... Ihan oikeasti.
Kiitos tuuli.
Käppäiltiin alas, ja etsimään ruokapaikkaa, koska saattoi olla nälkä ja jano tuon jälkeen...
Oiiiih, mitä näyteikkunassa näkyykään...
Ruokailun jälkeen oli taas melko hyvä fiilis jatkaa matkaa, ja päätettiin käydä siellä Edinburgh Castlessa, vaikka sillä ryövärihinnat olivatkin (16 puntaa henkilöltä muistaakseni) - mutta onhan se aikamoinen maakerkki kuitenkin, must-see.
Matkalla törmättiin johonkin yksisilmäiseen.
Että sellainen linna. Se oli ihan okei, muttei ehkä niin vautsi vau, kuin mitä voisi ajatella sisältä päin. Mentiin lisäksi sinne ruuhka-aikaan iltapäivästä, joten ehkä sekin vaikutti asiaan?
Käveltiin sitten vähän vielä jossain päin Edinburghia.
Ihastelin noita söpöjä kuppeja...
Että sellainen oli sitten Edinburgh. Erittäin mukava paikka, ja voisin kuvitella tulevani uudemmankin kerran kaupunkiin.
Seuraavana päivänä siirryttiinkin etsimään muuan kuuluisaa hirviötä erään suuren joen rannoilta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti