torstai 19. tammikuuta 2012

Kenkiä, kenkiä, kenkiä

Liekö sitten ideoiden puute vai mikä, mutta ajattelin nyt esitellä teille meikäläisen kenkiä... Kävin penkomassa varastosta jotain lemppari (ja ei-lemppari) kenkiä, ja päätin, että voisin jotain tarinaa niiden takaa kertoa teille.

En ole mikään shopaholic enkä erityisen kenkäfriikkikään, vaikka silloin tällöin oikealle moodille sattuessanikin ihastun ja rakastun joihinkin vaate-/laukku-/kenkäjuttuihin palavasti. Siltikin olen melko nuuka vaateostoksilla, ja onpa niitä päiviä tullutkin eteen, kun olen koko päivän kaupoissa ravannut, enkä mitään ole niissä itselleni huolinut. Paitsi ehkä jossain aleissa. Ja jos äiti on ollut mukana ja valmis maksamaan... Silloin se harkintakynnys on madaltunut huomattavasti.

Eli täältä niitä jotain (ei tosin kaikkia läheskään) kenkuleita sitten pesee!




Nämä viime vloggauksen lopussa vilahtaneet siniset unelmat ovat meitsin lempparikengät number onet at the momentti! Käyvät farkkujen kanssa paremmin kuin hyvin, eikä korkokaan ole paha. Nimimerkki kammoan piikkareita, kun en osaa niillä kävellä ja mitä paksumpi korko korkkareissa, sen parempi.

Nämä on ostettu ihan tässä joulukuun lopussa? Kai. Kun oli ne alet, ja nämä olivat -30%, Citymarketista. Ja äiti osti. Eikun hei, taisi muuten olla ennen joulua tämä! Niin olikin, ennen aattoa... Joo. Näihin syttyi heti ensinäkemältä sellainen yhteys, että sovittaessa melkein itketti. Sydännn!

Näitä tulen käyttämään silloin tällöin nyt talven ja pakkasten aikaan, mutta loska-ajan ne saavat olla piilossa, koska pelkään, että tuo pinta menee niistä. Sitten voi taas kuivilla keleillä käytellä, mahdollisesti.



Nämä on hankittu Helsingistä - se oli silloin, kun olin katsomassa One Dayn Tennispalatsissa ja sen jälkeen oli niin kamala olo, että teki mieli mennä ostamaan jotkut kivat nilkkurit talveksi. Sitä olin siis suunnitellut jo jonkin aikaa, ja nämä iskivät silmään melkein heti, kun Anttilan kenkäosastolle pääsin. Sovitin monia nilkkureita, mutta näissä oli jokin, joka vetosi. Lisäksi niillä oli kiva kävellä, kun ei tuota korkoa juuri hirveästi ole. Silti alussa oli kävelemään opettelemista ja monta kertaa huojuin ja horjuin niillä kävellessäni. Enpä juuri enää!

Näitä kenkiä olen käyttänyt tosi paljon tänä talvena. Ne on vaan niin helpot kiskaista jalkaan, ja mennä.

Sitten päästään ulkokengistä muihin kenkiin. Tai voihan näitä seuraaviakin ulkona pitää, mutta ei ehkä hirveästi talvella noin... koska on KYLMÄ!



Nämä on hankittu alun perin Wanhojen Tansseihin ja siellähän minä vuonna... Ööö 2009 pyörähtelin näiden kanssa. Hyvin kantoivat, ja kun olin niillä harjoituksissakin vedellyt menemään, niin ei ollut onkhelmia meidän suhteessa loppupeleissä.

Hopeat kengät löysin Sokokselta, kun etsin sieltä pukuun mätsäävää kenkäparia ja olin ihan puhki jo valmiiksi, koska olin ehtinyt koluta kaiken maailman kenkiä myyvät kaupat. Sokokselta nämä sitten nappasivat silmiin, ja hieman ehkä epäröiden ne sieltä ostin. En onneksi tullutkaan katuneeksi päätöstä, koska onhan noita tullut senkin jälkeen käytettyä varsin ahkerasti eri paikoissa.

Nyt noita kuvia tarkastellessa tuli mieleen, että nuo nauhat tuossa keskellä näyttää vähän typerille... Onneksi ne voi leikata, jos radikaalit muutokset tulevat mieleen - tai sitten vaan astuu niiden päälle. Noiden nauhojen kanssa olen kuitenkin mennyt niistä sen kummemmin välittämättä tähän asti.



Hopealinja jatkuu näköjään. Nämä söpikset on ostettu jenkeistä, International Navy Balleihin. Jos niiden tanssiaisten nimi nyt oli se... Joo, eiköhän se ollut.

Mistäs ne ostinkaan... Jostain ostarista. Saattoipa hyvinkin olla Arundel Mills Mall. Siellä oli se iiiiiso kenkäkauppa.

Näitä en ole tainnut oikeasti käyttää kuin sen tanssiaiskerran vaan. Näillä ei ole ihan helpoin kävellä, koska tuntuu, että ne lähtevät jaloista pois. Totuttelemiskysymyshän sekin tosin on. Voisin silti kuvitella käyttäväni niitä, jos löydän kivan asun niiden kanssa messiin.


Näistä valkoisista en erityisesti tykkää. Silti otin kuvan. Miksi? No en tiedä. Taisin huomata kuvattavien kenkien loppuvan ja epätoivoisesti hoksasin nämä ja räps räps.

Nämä on ostettu aikoinaan konfirmaatioon. Ah, sweet 14! Not. En ihan oikeasti tajua, miksi minun piti silloin aikoinaan ostaa juuri nuo kengät, kun eivät nuo nyt eritysen nätit ole. Makukysymys tietysti... Ehkä ne kävisivät paremmin leveälahkeisten farkkujen kanssa? Maybe. Konfirmaatiopäivänä minulla oli kuitenkin päällä vähän polvien yli yltänyt sininen hame ja sininen toppi, jonka päällä oli sellainen liian iso valkoinen "hörsyläpaita". Ja siitä on vielä äiti laittanut kuvan pianon päälle kaikkien nähtäväksi, voi eeeeei. Ehkä uskallan tännekin jonain päivänä laittaa sellaisen näytille, että voidaan kaikki joukolla nauraa sille. Mikäänhän ei ole parempaa kuin jaettu ilo!



Korkkareista ballerinaan! Näitä en ole käyttänyt ollenkaan. Itse asiassa minulla ei ole hajuakaan, mistä ne on ostettu, ja milloin - sekin on arvoitus. Jostain kumman syystä minulla on sellainen muistikuva, että alennusmyynneistä kympillä. Ja muutama vuosi takaperin.

Jaloissa nuo tuntuivat ainakin nyt tänään hyviltä, että voisin harkita syvästi käyttäväni niitä ensi kesänä. Kesäisin on aina kiva käyttää tuollaisia kepeitä kenkiä, jei.



Hahhah, nämä ovat sitten tulevat työkenkäni! Viime Kuopion reissulla Seppälästä laitoin äidin ostamaan, kun maksoivat vaan n. 15 euroa. Voihan noita tietenkin muutoinkin käyttää, mutta tuli äkkiä silti mieleen, että työkengät ne ovat. Äiti nauratti, että nytkö jo valikoin työkenkiä... Parempi hei nyt, kuin sitten paniikkiostoksilla ennen töiden alkua.

Ja kyllä, minulla on vanhat työkengät, joita käytin kentällä syksyllä, mutta ne ovat vähän ns. raskaat ja ajattelin nämä nähdessäni, että kesäisin on varmasti näillä mukavampi tallustella.

Siinäpä ne, mitkäs on teidän lempparit vai inhositteko kaikkia syvästi?



Hiphei hurraa, huomenna on Emma-gaala! Emman pitkäaikainen haave on ollut, että pääsisi Emma-gaalaan paikan päälle pystien jakoa katsomaan. Ehkä jonain päivänä... Vuonna... Joskus... Kun siellä pääkaupunkiseudulla luuhaa. Tai sitten alan muusikoksi ja teen huikean levyn ja pääsen sinne. Hmm... Tai sitten ihan vaan yleisön joukkoon - voisi olla realistisempi tavoite.

Ei kommentteja: