Ensiksikin - lahjoitetaan parin päivän lumisateen antimet ILMAISEKSI meidän teiltä... Anyone?
Ja toisekseen - taisi olla vähän vanha vitsi, kun olen tänään jotain kaksi tuntia sitä lunta lapioinut raivoisasti, että autolla pääsee jonnekin. Juujuu, tiedän, että sille lumelle olisi ollut varmasti ottajia - sorry! Varmaan vähän huojentaa se tieto, että en minäkään kovin ilahtunut ollut sen jälkeen, kun isä tuli töistä ja sanoi - kun minut lapion varresta löysi - että hän olisi voinut käydä aurailemassa traktorin avulla ne lumet sieltä... Äiti sitten yritti lohduttaa, että sainpahan ainakin vähän hyötyliikuntaa samalla. Nojuu, onhan se tietysti niinkin...
Käytiin tuossa keskiviikkona äidin kanssa Kuopiossa, ja meitsin tehtäväksi sitten tuli viedä keskuspölynimuri korjattavaksi. Löysin liikkeen helposti ja menin sitten sinne sisään meiningillä "kukkuluuruu, onks tääl ketään... Öööö?", koska siellä ei näkynyt olevan ketään. Kohta jostain kuitenkin ilmestyi sellainen lyhyehkö nuori mies tiskin taakse, ja selitin, että mukanani oli rikkoontunut keskuspölynimuri, kelpaako? Mies sanoi, että kyllä, ja lähdin sitten hakemaan sitä imuria auton takakontista, koska isä oli sanonut, että käy ensin varmistamassa, että olet oikeassa paikassa, ennen kuin raahaat mitään mukanasi sisälle asti.
Olin kieltämättä vähän odotellut, että se myyjä olisi auttanut tyttöpoloista sen keskuspölynimurin (joka ei tosin kauhean painava ollut... mutta silti!) raahaamisen kanssa, mutta ei mitään sellaista kivaa palvelua ollut luvassa. Voihan Suomi ja suomalaiset.
Siinä sitten mies kyseli, että kenekäs nimellä laitetaan ja minä sanoin, että isän, jotta voivat hälle sitten soittaa, jos kysyttävää ilmenee. Niin, soittaa. Kun mies kysyi puhelinnumeroa, melkein facepalmasin, ja sopersin jotain, mitä en enää edes muista, mutta tarkoitukseni oli ainakin sanoa, että en muista isän numeroa, käyn hakemassa kännykkäni autosta, jonne sen olen unohtanut, ja katson siitä, että mikä se numero on. Voi olla, että ajatus kulki sanoja nopeammin ja sanoin jotain sellaista, kuin: "Aiiih, unohin mun kännykän autoon, oota, haen sen!"
Niin että ei ihmekään, että mies nauroi minulle ja minun teki mieli lähteä juoksemaan karkuun koko tilanteesta. Varmaan luuli, etten muista omaa numeroani! Okei, olin antanut hälle paperilappuun raapustettavaksi isän nimen, että väärinymmärryksiin ei ollut varmaan hirveästi varaa, mutta siltiiiii.
Eli toinen reissu autolle ja kännykkä messiin ja takaisin sisälle. Kun olin saanut lueteltua numerot miehelle, luikin nopeasti (taas) autolle ja kaahasin tieheni. Jotain viisi minuuttia myöhemmin näin siskoani (joka opiskelee Kuopiossa), joka ihmetteli, että mitä minun naamassani on. Kärtin siinä, että miten niin, mitä siinä on, hei apua, kerro jo! Selvisi, että oikeassa poskessa oli aika paljon jotain mustaa likaa, joka oli mitä ilmeisimmin tullut siitä typerästä keskuspölynimurista, kun olin sitä raahannut. Aaaargh, se oli ollut siinä tietysti siellä liikkeessä ollessani...
Vähän päälle tuntia myöhemmin imuri oli valmis, ja voitte kuulkaas uskoa, ettei hirveästi innostanut lähteä sitä hakemaan. Noh, pakko oli lähteä, ja onneksi - siis ONNEKSI - liikkeessä palveli joku toinen tyyppi.
Samaisella Kuopion reissulla kävin Nordeassa hakemassa veronpalautukseni (rikastuin huiman 47,15 euron avulla), ja ostamassa vihdoin ja viimein vuoden 2012 kalenterin seinälleni kiikkumaan.
Audrey Hepburn! Löysin sen Sokokselta. Se oli ainut Audrey -kalenteri siellä. Huomasin, kuinka se katseli minua varsin kutsuvasti sieltä luontokalenteripinojen keskeltä, ja voin kertoa, että se oli sitten pakko saada. Ennen Sokosta olin kiertänyt Suomalaisen Kirjakaupan, mutta sieltä olin löytänyt vain pienen kalenteriversion Audreystä. Oli siellä toki muunlaisiakin kalentereita, mutta sen mini-Audreyn nähdessäni päätin, että Audrey on tämän vuoden kalenteri.
Ja ei nyt saa kukaan luulla, etten tykkää lumesta. Kyllä minä siitä tykkään. Se vaan vähän ärsyttää, kun sitä välillä pitää tulla ihan hirveästi yhdellä kertaa, ja sitten se vähän hankaloittaa kulkua.
P.S. Tää on hauska!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti