Ajelin tänään Kuopioon kahden ja puolen viikon kotona lomailun jälkeen, ja... Olipas se outoa. Olla ihmisten ilmoilla. Kotona kun 95% olin neljän seinän sisällä (ellen sitten käyttänyt koiraa lenkillä, mutta eipä sielläkään metsän keskellä kukaan tule vastaan) ja hengailin rennosti lökäpöksyissä ja vaan datailin. Ihan oikeasti niin. No mutta, kerrankin on AIKAA tehdä mitä haluaa, eli katsoa korealaisia draamoja. Netistä. Ja säästää samalla rahaa, kun voi majailla vanhempien nurkissa ja syödä niiden ruokia. Muahahahaha!
Ah ihana loma! Kuinka jäänkään sinua kaipaamaan!
Hieman helpottaa kuitenkin, sillä lukujärjestys ei näytä seuraavalle jaksolle pahalta, vaikka pitääkin mm. lukea sellainen muutama satasivuinen kirja kuurojen historiasta. Sen kirjan sain varattua kotipaikkakunnan kirjastosta, mutta se matkustaa sinne vasta tämän viikon perjantaiksi eräästä toisesta kirjastosta. Kirjatentin siitä voi sitten suorittaa missä kuussa tahansa - kesäkuuhun asti.
Nojoo. Kuopion kämpille saavuttuani yllätyin yhdeksästä kortista, jotka olin saanut poissaoloni aikana. Aloitin siis postcrossingin tässä joku kuukausi sitten pitkästä aikaa, kun muistin taas, kuinka mukavaa se on.
Lisäksi minut yllätti kaktus. Pyyhin pölyjä pöydältä, kun katseeni osui söpöön autossa istuvaan kaktukseeni, ja henkäisin ihmetyksestä, koska SEHÄN OLI SAANUT IROKEESIN PÄÄHÄNSÄ! Eli siis kukkinut. Heh.
Siis kuinka söpö se on? Kuinka söpööööö ! En ole yhtään huolehtinut siitä ja olen odottanut että se nuukahtaa siihen tai jotain muuta, mutta tällaisen pienen yllärin se sieltä itsestään puski. Aww!
Jepulis. Tästä on hyvä aloittaa taas viikko. Palaillaan!
2 kommenttia:
Allekirjoitan tuon ensimmäisen kappaleen! Olen itsekin kokenus yhden jos toisenkin kulttuurishokin kaupungissa, kun ihmisiä onkin ollut yhtäkkiä niin paljon... :'D
Aivan ihana tuo sinun pikku kaktus! Todella söpö!<3
Btw, täällä olisi sinulle haaste/tunnustus: http://donichi-art.blogspot.fi/2014/01/109-nichi.html. :3
Hahhhah :D Kiitos paljon kommentista ja haasteesta!
Lähetä kommentti