lauantai 4. helmikuuta 2012

Korealaista

Okei. Jos jotakuta tätä blogia lukevaa ei kiinnosta pätkääkään korealaiset romanttiset komediadraamat, niin voi häipyä vähin äänin sivulta pois nyt.

Itsekin suhtauduin aiemmin melko negatiivisesti kaikenlaisiin aasialaisiin leffoihin ja sarjoihin - en tiedä sitten, mikä siinä oli. Ehkä ajattelin, että blaah, kaikki näyttää tyyliin samanlaisilta niissä tms... Mikä on siis ihan tyhmä syy, koska eiväthän ne eroa juurikaan jostain amerikkalaisista romanttisista komedioista. Eivätkä henkilöt sarjoissa näytä lainkaan samanlaisilta - miten olin voinut kuvitellakaan jotain sellaista?! Tietysti jotain kulttuurieroja löytyy, mutta nehän vaan rikastaa katseluelämystä.

Sitten kun vähän vahingon kautta katsoin pari korealaista leffaa ja loistavan My Princess -sarjan, niin se oli menoa sitten, eikä tästä ole enää paluuta entiseen. My Princess -sarja oli niin ihana, ja edelleen pidän sitä lempparikorealaissarjanani evö. Vaikka olenkin sen jälkeen katsonut monta sarjaa, en ole sen vertaista löytänyt (eikä tämä nyt tarkoita, ettäkö ne jälkeen päin katsotut muut sarjat olisivat olleet huonoja). Liekö sitten nämä prinsessastoorit lähellä sydäntä tai mikä syynä...

Anyway, erään anonyymin pyynnöstä esittelen 5 korealaista sarjaa, joista tykkäsin, ja joita voin suositella kaikille (keitä kiinnostaa). Toivottavasti en liikaa kerro juonista... Ehheh...



Prosecutor Princess


Löytyy YouTubesta, josta itse katselin tämän aikoinaan. Myöhemmin sain kuulla DramaCrazy.netistä, josta se löytynee myös enkun kielisillä tekstityksillä. Tuo osoite on oikea aasialaisten sarjojen aarreaitta, eli sieltä kannattaa käydä etsimässä Prosecutor Princessiä sekä alla olevia sarjoja.

Aziaan kuitenkin! Eli Prosecutor Princess on 16- osainen korealainen sarja, joka kertoo Ma Hye Ri nimisestä naisesta. Hye Ri on sarjan alussa juuri valmistunut prosecutoriksi eli syyttäjäksi. Hän on kuitenkin paaaaljon enemmän kiinnostunut muodista ja hienoista vaatteista ja koruista kuin työnteosta.


Hye Ri on alussa aika... blondi. Välillä teki mieli ravistella tyttöä, että hei haloo, mitä sä teeeee-eet?? Onneksi sarjan edetessä Hye Rikin kehittyy, ja hänestä kuoriutuukin loistava syyttäjä. Tässä ei tietenkään koko juonikuviota ole, ehei. Itsekin ihan yllätyin, kun katsoin jaksoja eteen päin, ja mitä kaikenlaisia juonia sieltä paljastuikaan! Ei ollut todellakaan mikään sellainen sarja, jossa tiesi, mitä seuraavaksi tapahtuu.


Playful Kiss


Hei apua, mikä imelä kuva tuo... Noh joo, antaa olla.

Tämä oli sellainen sarja, jonka meinasin ensimmäisen jakson perusteella lytätä alkuunsa, ihan vaan sen takia, että se kulki ehkä vähän liian laiskasti eteen päin. Onneksi en kuitenkaan lytännyt heti, vaan jatkoin toiseen jaksoon, joka olikin sitten jo parempi ja parantui edetessään.

Tässä sarjasssa on myös 16 osaa. Se tunnetaan myös nimellä Mischievous Kiss ja ties millä muullakin nimellä, mutta löytyy Playful Kissinä DramaCrazysta, josta sen katsoin.


Sarja kertoo Oh Ha Nistä, joka on erittäin laiska opiskelija koulussa, eikä hän oikein saa tehtyä mitään muutenkaan oikein. Hän on ihan rakastunut rinnakkaisluokalla olevaan poitsuun, joka taasen on viisas ja kympin oppilas, sekä erittäin suosittu. Harmi vaan, pojalla ei ole mitään tunteita Ha Nitä kohtaan. Tilanne alkaa kuitenkin pikku hiljaa muuttumaan, kun maanjäristys iskee ja tytön talo romahtaa alas. Hän muuttaa isänsä kanssa tämän ystävän luo. Siellä selviää, että isän ystävän poika onkin tämä ihastus...


Secret Garden


Minulla oli aika suuret odotukset tämän sarjan suhteen, sillä kuulin, että se oli ollut valtavan suosittu Koreassa. En kuitenkaan oikein tykännyt miespääosan esittäjästä jostain syystä, että se vähän latisti katselua... Kokonaisuudessaan se oli kuitenkin ihan mukiinmenevä sarja, jossa on 20 jaksoa.


Sarja kertoo köyhästä stunttinaisesta ja rikkaasta bisnesmiehestä, joiden tiet kohtaavat, kun mies erehtyy luulemaan tätä erääksi muuksi naiseksi. Tapahtuman jälkeen mies ei kuitenkaan saa naista mielestään, ja koittaa päästä tapaamaan naista useaan otteeseen. Naikkosella ei kuitenkaan ole suurempia tunteita miestä kohtaan - vielä. Kaikki muuttuu, kun heidän sielunsa vaihtavat paikkojaan eräällä saarella, heidän eksyessään siellä olevalle mystiselle majatalolle, ja juotuaan yhtä aikaa mystistä lientä - kummankaan asiasta tietämättä, ennen kuin on jo liian myöhäistä. Eli tässä on pientä fantasian poikastakin käytetty. Ei siinä mitään, oli ihan hilarious katsottavaa, kun kumpikin yritti selvitä toistensa vartaloissa elämisessä.


Boys Before Flowers


Tunnetaan myös Boys Over Flowerina, sisältäen huimat 25 jaksoa.

Ja tämä on sellainen SÖPÖJÄ POIKIA NÄKÖPIIRISSÄ -sarja, että iiiiiiik! Meikäläinen meinasi itkeä onnesta, kun huomasi niin monta hyvännäköistä miestä samassa sarjassa... Aaaah.

Sarja perustuu huippusuosittuun mangaan, jonka pohjalta on ennen tätä korealaista versiota tehty japanilainen versio (vuonna 2005), jossa on vaan 9 jaksoa. Olen kuullut, että siinä ei ole niin hyvännäköisiä miehiä kuin tässä, mutta tarkoitukseni olisi silti se katsoa (japsinimi on Hana Yori Dango).


Sarja kertoo köyhästä tytöstä, Geum Jan Distä. Hän asuu perheensä kanssa lähellä tunnettua ja ylellistä, rikkaiden kakaroiden käymää Shin Hwa Collegea. Eräänä päivänä Jan Di pelastaa Shin Hwa Collegessa itsemurhaa yrittävän oppilaan, josta aletaan uutisoimaan. Jotta media hiljentyisi, Jan Di päästetään opiskelemaan Shin Hwaan uintistipendillä.

Shin Hwaa kuitenkin hallinnoi neljä hemmotelluinta ja rikkainta poikaa, joita kutsutaan F4:ksi. Kaikki koulun oppilaat ihannoivat ja palvovat heitä - siis kaikki paitsi Jan Di. Hän koittaa vältellä heitä, sillä ei kauhean hyviä asioita tapahdu, jos heihin törmää ja joutuu heidän silmätikukseen ja kiusattavaksi. Kaikki kuitenkin muuttuu, kun Jan Din ystävä pudottaa jäätelön F4:n johtajahahmon kalliin kengän päälle, ja Jan Di alkaa puolustamaan häntä. Jan Di joutuu silmätikuksi. Vaan ei häntä kauan aikaa kiusata, kun vähitellen yhden jos toisenkin F4:n jäsenen sydän alkaa hälle lämmetä...

25:n jakson ajan tässä sarjassa ehtii tapahtua hirveästi. Tykkäsin paljon sarjasta, vaikka Jan Di oli välillä ehkä vähän ärsyttävä (käsikirjoittajan moka?) ja se polkkatukkatyyli ei oikein käynyt sille... No, pikkupahoja. Sarjan todellakin pelastivat F4:n pojat, jotka on ihan syötävän söpöjä ja ihania ja awwww! Kaiken lisäksi sarja oli tosi hauska ja näyttelijäsuoritukset mainioita.


Personal Taste


Tätä aloin katsomaan Boys Before Flowersin takia... Koska tässä näyttelee sama mies, mitä BBF:ssäkin. Ja se on iiiiihaaaanaaaa. Ja se osaa - totta vie - näytellä!

Personal Taste on myös viimeisin sarja, jonka olen katsonut. Tai melkein-katsonut. Vielä on viimeinen, kuudestoista jakso katsomatta. Katson sen tämän postauksen julkaisun jälkeen.


Sarja kertoo naisesta, joka asuu omaa luokkaansa edustavassa talossa, jonka hänen tunnettu suunnittelijaisänsä on tehnyt. Sisälle ei päästetä ventovieraita tai uteliaita. Kuinka ollakaan, eräs mies esittää olevansa homo päästäkseen naisen kämppikseksi. Tai oikeastaan hänen on vähän pakko esittää homoa, sillä niin nainen sekä hänen ystävänsä uskovat alussa, muutaman tapahtuman jälkeen. Nainen alkaa kuitenkin tuntea vetoa miestä kohtaan, ja mies naista. Ja olikohan se vasta 10. jaksossa, kun mies paljasti, ettei olekaan homo ja että hän rakastaa naista. Mitenkäs nainen siihen reagoikaan... Ja mitä tapahtuu, kun selviää, että miehen alkuperäinen syy tulla naisen kämppäkaveriksi ei ollutkaan pelkästään se, että hän tarvitsi yösijan? Entäs mitä salaisuuksia talo sisäänsä kätkeekään...?

Sarja oli/on ihana, ehkä vähän draamallisempi kuin muut katsomani sarjan. Totta kai siis huumoriakin löytyy ja romantiikkaa, mutta draamaa eniten.


Jees, siinäpä nuo. Menenkin nyt katsomaan sen Personal Tasten vikan jakson. Muistakaa tosiaan mennä DramaCrazyn sivuille, sieltä löytyy nämä sarjat, hyvällä katselulaadulla.

Personal Tasten jälkeen varmaan katson Hana Yori Dangon, sen japsiversion Boys Before Flowersista. Sen jälkeen suunnitelmissa olisi katsoa You're Beautiful, joka löytyy heti DramaCrazyn etusivulta.

Toivottavasti näistä vinkeistä jotain hyötyä on niitä kaipaaville, vi ses!

Ei kommentteja: