Shampoottomaan elämään totuttelemista on nyt kestänyt viikon verran, ja lauantaina tosissaan meni shampoopurkin korkki lopullisesti kiinni, eikä niitä pieniä töpsäyksiäkään enää sallita. Hui! Kuulostipas se pelottavalle...
Eilen oli kuitenkin pakko päästä suihkuun, koska äkillinen kutituskohtaus iski kuontaloon. Suihkun alla sitten hankasin kutiavaa päänahkaa käsin aika kauan, ja kriiseilin siitä, kuinka monta kertaakaan sama tulisi toistumaan (se kutiavaisuus siis). Samalla kihisin kiukusta, kun mietin, ettei mitään Shampoottomat Ry -vieroituslaitosta tai vastaavaa ole koskaan perustettu, jotta voisi mennä sinne itkemään tilannettaan. Noh, pian ajattelin, että voisihan tilanne olla pahempi ja pakotin hymyn huulille. Kyllä se tästä.
Tänään hiukset tuntuvat kuin tuntuvatkin hieman rasvaisille, mutta koitan välttää suihkua, ettei joka päivä kävisi kuluttamassa hiuksia. Koitin ottaa hienoa kuvaakin teille kutreistani, mutta harmistuin, kun tajusin, ettei ne kuvat oikein kertoneet koko totuutta... Tässä kuitenkin yksi kuva:
Tosi informoiva kuva. Aina ei vaan voi onnistua. Diih!
4 kommenttia:
Otathan tämän kysymyksen ystävällisenä, joohan, koska se on ehdottomasti niin tarkoitettu, tällaisen kemikaalihirviön uteliaisuudesta vaan.. :) Ja jos on liian henkilökohtaista, niin ei toki tarvitse vastata.
Mutta, vaikutat kaikinpuolin hyvin luonnolliselta "kauneudenhoidon" suhteen. En esimerkiksi ois ikinä uskonut ettet ole värjännyt koskaan hiuksia, koska noh, ne vaan ovat kivan väriset. Et myöskään taida meikata kovin paljoa? Ja viimevuotisista rantakuvista päätellen, olit muutenkin aika... noh.. luonnontilassa. :) Kysymykseni onkin siis ihan simppeli : Miksi? :)
Enkä todellakaan kysy tätä kiusatekseni, vaan ihan silkasta uteliaisuudesta. Tällaisella puunaajahirviöllä voisi olla asenteestasi paljon opittavaa.
Ps. Jos toteat shampoottoman elämän liian haastavaksi, kannattaa ehdottomasti testata sulfaatittomia shampoita. Eivät ole luonnolle niin hirveää myrkkyä ja ainakin omat hiukset on tykänneet valtavasti.
Pps. Varailin tuossa kesän lomalentoja, ja olisin niin halunnut lentää Chigagon kautta, mutta aikailuni kostautui. :D Ois ollut hassua törmätä sinuun kentällä, kun on kuitenkin vuosia (!) jo lukenut siun kirjoituksia. Noh, tärkeintä että liput on nyt taskussa ja pääsee Atlantin tuolle puolen heinäkuussa.
Haha, ja kirjoitimpa Chicagon mahtavasti väärin.. :D
Ei mitään haittaa, saa totta kai kysyä, en mä suutu - varsinkaa, ku sun kommentti ei vaikuta vihamieliseltä ja hyökkäävältä haha :D
Joo, mä oon aina ollu aika luonnollinen. Luulenpa, että äidistä on tätä "syyttäminen", vaikka voi tää syy kuulostaaki pliisulta jne. Lisäks varmasti maalla asuminen saatto vaikuttaa vahvasti (ei tullu ihmisiltä jotain vaikutteita meikkaamiseen, pukeutumiseen yms. Sai vaan olla oma luonnollinen ittesä ja kaikille se vaikutti olevan ok).
Ikinä en esim. peruskoulussa hirveesti kärttäny meikkiasioista, koska äiti sano, että sitte aikuisempana saat meikata, mutta hän ei mulle meikkejä osta, ku oon vielä niin lapsi. Ja hiusvärijutskiin hän kauhisteli sitä, kuinka syöpäriski kasvaa (varsinki jos nuorena värjää). Ja en kai minä olisi tiennytkään minkä värisiksi olisin hiukset värjännyt - ei juuri ollut sellaista hirveää hinkua siihen.
En nyt todellakaan halua antaa sellaista kuvaa, että tein koko ajan, mitä äiti käski ja näin, vaan että... noh, näissä luonnollisuusjutuissa ne vaikutteet tulivat äidiltä, joka itse ei värjännyt (sävytti vain) hiuksiaan ja meikkiä käytti erittäin hillitysti, joskus ei ollenkaan. Enkä ollut lapsena sellainen rämäpää, joka viis veisasi äidin sanoista, vaikka tietysti meillä sanaharkkaa ties mistä oli, mutta näistä jutuista ei juuri. :p
Ja et ole ainut, joka ihmettelee, ettei hiuksiani ole muka värjätty ikinä - sitä on ihmetelty minulle ala-asteelta lähtien. Luokkakaverit kysyivät joskus, että ootko ottanu raitoja, sellasia kuparinvärisiä. No en ole. Ne on vaan tällaset. Lisäks aika paljon valaistuksestaki riippuu, millä sävyllä noi hiukset korostuu.
Kyllä mulla on tosin suunnitelmissa, et vois joskus oikeesti ottaa raitoja, mutta kattoo nyt millon jaksaa ja on enemmän kiinnostusta.
Meikkausasiaan vielä, että varmaan ekan meikkaus"suihkun" (mikäs sana toi on... no menkööt) sain kasvoille kesällä 2007 kun olin kielimatkalla Enkkulassa ja mun kielimatkafrendit meikkas mut ku mentiin jonneki discoon. Sen jälkee en vieläkää oikee meinannu innostuu meikkailusta kun en osannu ja olin laiska opettelemaan. Ees lukion Wanhojen tanssien meikkauksen jälkeen meikkaajalla en alkanu meikkaamaan. Oiskohan se sit ollu joskus abivuonna, ku vähän laitoin ripsaria silloin tällöin. Ja siitä se sit lähti, et satunnaisesti laitoin puuteria naamaan ja ripsaria (en mä kotona ollessa, mut jos lähtee jonneki ihmisten ilmoille, ni laitan... yleensä muahaha). En mä muuta jaksa laittaa :D
Ja koska nyt vauhtiin pääsin, niin AJOIN MUN SÄÄRIKARVAT SEN YHEN BIITSIKUVAN OTON JÄLKEE!! :DD Siis en tietenkään heti siinä rannalla, vaan just aloin miettimään myöhemmin sitä kuvaa kattoessani (ja blogiin ku se oli jo eksyny, enkä jaksanu ottaa sitä sieltä enää pois siinä vaiheessa) että härreguud mitä siellä kasvaa... Löööl.
Sit tästä shampoottomuudesta en tiiä mitä siitä pitäis sanoo... Tää on oikeesti (kuten oon kirjottanu) mun kokeilu, jonka kokeilemista oon jo aika kauan oottanu ja nyt kun on tsäänssi niin miksei! Ja se, kun luin netistä artikkeleita ja shampoottomien kokemuksia asiasta, niin se vaan anto vauhtii tälle jutulle! :) Sekä se kemikaalimäärä, joka valuu viemäreihin shampoopesun jälkeen, alkoi kauhistuttamaan ja syyllistyttämään, potki mut tähän tilanteeseen :D
Mmmm, sulfaatiton shampoo... Never heard. Saaks niitä kampaajalta vai ihan normikaupasta? Kiitti vinkistä, laitan sen muistiin, jos pelkkä vetistely alkaa ällöttää pitemmän päälle (mut vielä ei anneta periksi!) :)
Ja todellaki saat vaikka tulla kentällä vaklaamaan mua, jos siellä satun hengaamaan (terminaali kaks) sillo kesällä, tai jos uskallat ja en näytä superkiireiseltä tai liian pelottavalta, niin ihan moikkaamaanki voi tulla! Se on itse asiassa hyvinki suotavaa, koska kukaa ei oo vielä uskaltanu tulla (ai miten niin voi olla se syynä, ettei tätä lue ku ehkä joku kymmenen). :D
Ja kiitti paljo kommentista! En nyt tiiä, vastasinko hyvin tai erinomaisesti tai menikö ihan päin prinkkalaa, mut voit sä kysyy tarkennuksii toki. :) Se on aina vähän hankalaa tämmösiin vastata, ku pitää alkaa miettimään iteki, et niinpä, MIKS asiat on näin. Varsinki ku nää asiat on aina vaan ollu niin ku ne on eikä niitä oo ite sen kummemmi ihmetelly :D paitti nyt... hehe
P.S. Doh, tulipas kilometrikommentti ku tää ei suostunu koko höskää hyväksymään vaan piti puolittaa... Joo mä lopetan nyt moimoi :D
Lähetä kommentti