maanantai 3. lokakuuta 2011

Sateinen vapaapäivä

Emmalla on tänään maanantaina ihana vapari menossa! Aamu alkoi puoli kympiltä, kun nousin ylös ja huomasin ikkunasta, että ulkonahan sataa. Nöyh! Olisi ollut juuri sellainen työpäiväfiilari sen sateen takia, mutta ei siinä mitään...

Keittelin puurot ja join kaakaota samalla, ennen kuin vaihdoin yökkärit vähän parempiin ja lähdin metroilemaan Kamppiin ja sieltä leffateatteriin, kello kahdentoista päivänäytökseen. The Change-Up oli leffan nimi ja sitä olin jo muutaman kuukauden odotellut pääseväni katsomaan. Vihdoin ja viimein pääsin, jesh! Päivänäytöksissä on ihanaa käydä, kun liput ovat halpoja, eivätkä salit yleensä kauhean täynnä ole, joten voi hengailla niillä istuimilla vaikka miten päin vaan haluaa. Ja sillekin on tavallaan oma laulunsa, joka alkaa raikaamaan päässä, kun menee katsomaan leffaa:



Leffa oli erittäin viihdyttävä, ja Ryan Reynoldsia on aina ilo käydä tsiikailemassa isolta valkokankaalta. Nomnomnomn.

Kämpille ehdittyäni söin kanaa ja riisiä sen perus hernekeittoa-tai-juustopastaa -väliltä ja jäin tähän koneelle sen jälkeen. Huomenna olisi taas töihin jaksettava kiiruhtaa.

Töistä puheen ollen, edellisellä viikolla on tullut sieltä jonkin verran risuja, mutta koko ajan paranemaan päin on kaikki. I guess. Joo, on on. Olen huomannut, että panokset ovat koventuneet harjoittelujakson jälkeen, mutta eikös se ole aika loogista. Yritän pysyä perässä ja kyllä olen huomannut, että päivä päivältä menee hiukan paremmin aina. Itsevarmuus ainakin on kasvanut a lot, ja kun tuossa työssä tapaa paljon paljon kaikenlaisia ihmisiä ja kaikenlaisia tapauksia, niin ei enää edes jaksa harmitella, jos mokailee jotain. Öööö, makes sense, uh? I dunno. Whatever.

Ei kai tässä muuta elämää kummempaa. Ainiin, se on kuitenkin jännä, että viime aikoina on tullut hirvittävä ikävä jenkkeihin. Se tuli ikään kuin vähän jälkijunassa? Koska ei minulla muistaakseni näin vahvaa ikävää tuntunut silloin, kun saavuin takaisin Suomeen. Sitä ikävää vielä nostatti muutamien kuvaamieni videopätkien katsominen jenkeistä. Ei olisi pitänyt katsoa. Voihaaaannnn... Njoo, kyllä tämä tästä. Toivottavasti.

2 kommenttia:

Elisa kirjoitti...

hei! kiinnostaa tietää et mitä kautta sä pääsit hakemaan töihin helsinki-vantaalle? :)) mua himottais kans ihan sikana. oon aina tykänny lentokentistä.... :DDDD !! olis kiva tietää mitä kautta voi hakee tai jotain!

Emma kirjoitti...

Mä löysin mol.fi:stä tän paikan :D Mut varmasti voi montaki kautta päästä! Voi varmaa soitella esim. Turvatiimille, Securitasille tai Solille tai mitä näitä nyt on, joiden kautta vois päästä. En kyl oikeesti tiiä, et minkälainen pula näillä on työntekijöistä sinne, esim. turvatarkastuksiin yms. Ku mun työ on vaan haastatella ihmisii Chicagon lennolle ja sit tsekata lentokone ja tarkkailla ihmisii :D En nyt oikee muuta osaa sanoo... :D