Party Times

Huppistakeikkaa, 11 päivää viime blogipäivityksestä! Koulu on oikeasti tehnyt elämästäni kiireisempää.

Viime viikon torstaina meillä oli kuitenkin siis kastajaiset. Sporttikastajaiset.

Näytänpäs oudolle tässä kuvassaaaa

Meikäläisen joukkue tosiaan harrasti agilityä. Askartelin vyötäisilleni namupalapussit, ja käytin ihka oikeita koirankakkapusseja. Hahhaa! Sisällä oli suklaarusinoita ja muuta jännää. Ne toimivat lahjuksina... Koiran nappasin veljeltä. Lisäksi paitaan tein itse tuon tekstin, leikkasin lehdistä kirjaimet ja liimasin ne.

Meillä oli viittomakieltä aamupäivä, ja ruokailun jälkeen alkoi virallisesti kastajaiset. Kuljettiin saliin takaoven kautta joukkueina punaista mattoa pitkin, Eye of the Tigerin soidessa taustalla. Ohjelma sisälsi tietokilpailut jokaiselle joukkueelle omasta urheilulajistaan sekä leikkimieliset olympialaiset. Sen jälkeen meillä taisi olla valat, eli me tulkkiopiskelijat viitottiin se, ja pedagogiopiskelijoilla oli joku oma valansa. Valojen jälkeen saatiin kaste eli suihkepullosta osamme, ja diplomit kastajaisista.

Meillä taisi olla pari-kolme tuntia luppoaikaa siinä, ennen kuin siirryttiin torille suorittamaan rasteja. Tai siis torilla ensin kokoonnuttiin, ja sitten liikuttiin ympäri kaupunkia tehtäviä suoritellen. Pelattiin mm. aliasta vaahtokarkit suussa ja lausuttiin tosi hienoja runoja. Ja yhdessä enemmän liikuntaa vaativassa tehtävässä päästiin koskettamaan Minna Canthin patsasta, minkä johdosta vasemman käden peukaloni nuljahti paikoiltaan melko ikävästi, ja olin pienissä tuskissa loppuillan, jos peukalo nyt sattui osumaan johonkin. On se vieläkin kipeä, muttei enää niin paljon. Kirottu Minna Canthin patsas!!

Rastien suorittamisen jälkeen kaikki kokoontuivat Passioniin, missä oli yksityistilaisuus meille. Palkittiin voittajat, ja tanssittiin. Kymmenen jälkeen sinne alkoi tulla jotain muutaki porukkaa, kun meidän yksityistilaisuus päättyi.

Inkku (koirani nimi) viihtyi myös tanssilattialla

Tämän viikon tiistaina meillä oli Impro, eli siis baarikiertelyä, leimojen keräämistä ja yleistä kavereiden kanssa hengailua. Niin, ja sitä juomista. Meikäläisen ääni oli tosin paineessa, ja kuulostin varikselta. Vähintäänkin. Luulenpa, että karaokenkaan laulaminen ei hirveästi auttanut asiaa...

Haha, torilta. Halusin katsoa, miten huivini on, ja T nappaisi kuvan. I haz no idea why I look like that. Let's blame the sun.

Mustikkashotit! Namnam.

Hwaitingggg ! And I can see the light...

Syötiin myös ihan älyttömän herrrkullisia ranskiksia.

Juodaan...

Itse asiassa ei nyt hirveän känninen olo tullut, koska nuha. Siis ihan oikeasti - aina kun minulla on nuha ja otan jotain, niin se ei nouse samalla tavalla päähän kuin silloin, kun olen terve.

Ilta tosiaan olisi jatkunut Albatrossiin, loppubilepaikkaan, missä Stig oli pääesiintyjänä, mutta kun mentiin sinne ensimmäistä kertaa, niin jono oli ihan älyttömän pitkä, joten jonotettiin vain meidän haalarimerkit ja mentiin laulamaan karaokea toiseen paikkaan.

Karaoken jälkeen puolet meidän porukasta lähti, ja puolet suunnattiin Albaan katsomaan meininkiä. Stig oli juuri lopettelemassa, viimeinen laulu kuului ulos asti, ja jengiä oli suunnattomasti, joten en esiintyjää itse nähnyt. Eipä ole lemppariartistini, joten ei hirveästi haitannut.

Illan aikana tapasin myös kirjekaverini. Ensimmäistä kertaa livenä. Hän opiskelee Kuopiossa myös. Jos nyt joku muistaa, että olisin tavannut jonkun kirjekaverini Helsingissä, niin se on se toinen kirjekaveri. En kummankaan kanssa oikein kirjoittele, mutta muuten ollaan yhteyksissä, mikä on tosi kiva juttu!

Niin. Että sellaista. Kyllä tässä nyt joka viikko aina jossain bileissä on oltu. Ja mukavaa on ollut. Paitsi että kun on mennyt myöhään, niin aamulla on melkoisesti koomailuttanut. Yllllllätyyyyss!

Aakkosista se kaikki lähtee

Siinä teille vähän aata, beetä, ceetä ja deetä.

Jepajee.

Elossa ollaan!

Vaikkakin ruotsin kanssa tulee olemaan niiiiiin tappelua tämä koko aika ennen joulua. Olen nyt kertauskurssilla, sillä sain lähtötasotestistä hylätyn. Mitä en ihmettele laisinkaan, sillä kun sen paprun eteeni sain, niin en oikein tiennyt mistään mitään. Saattaapi olla, että on muutamassa vuodessa ruotsi unohtunut. Siis neljässä, sillä abivuoden syksyllähän sen kirjoitin - ja tuolloin jopa läpi pääsin, vaikka sitä pelkäsinkin. Läpi mikä läpi.

Viittomakieli on mielenkiintoista ja erilaista ja mukavaa. Juuri sellaista, minkälaista sen kuvittelinkin olevan. Asioita on tullut hirvittävän paljon - ainakin siltä tuntuu -, ja kyllä kai sitä jotain osaa, vaikka tuntuukin, että osa oppimasta valuu jostain välistä aina pois. Koska se tiedon määrä nyt alussa on aika massiivinen. Niin hankala napata kaikki kerralla pääkoppaan. But I shall try my best.

Meillä on nyt torstaina kastajaiset, mitä odotan suurella mielenkiinnolla. Meillä on ryhmät, ja jokaisella ryhmällä joku urheilulaji, minkä mukaan pitää pukeutua. Meitsin ryhmällä agility. Niin, ehkäpä otan muutaman kuvan sieltä, jos muistan! Hauskaa siitä kuitenkin tulee, luulisin!

Jjjooo, jos sitä ruotsia sitten... Ngggh!

Kuvatus googlesta.

My Dear Mini Fridge

Googlasin vähän aikaa sitten minijääkaapin, ja löysin itseni gigantin sivuilta tutkiskelemassa söpöä punaista kaappia, ja ihastuin siihen heti! Siis Ooo Ämm Geee!

Eilen oli tarkoitus käydä hakemassa kylmä rakkauspakkaus kämpille, mutta gigantti oli mennyt kiinni neljältä, kun saavuttiin sinne vähän neljän jälkeen...

Ei siinä mitään, kävin hakemassa sen tänään tänne parin kaverin kanssa samalla ruoanhakureissulla. Gigantin nettisivujen mukaan kyseinen jääkaappi olisi maksanut 100 euroa, mutta sain sen vain 99 eurolla sieltä, jippijaijeiii!

Pakkauksen sai kätevästi kuljetettua kaupastakin autoon käsivoimin, sillä se ei kauhean painava ollut.

Siellä oli myynnissä sekä punaisia että sinisiä minijääkaappeja, mutta tykästyin tuohon punaiseen, koska se oli jotenkin pirteämpi väri. Mielestäni.

Miksi minijääkaappi? Noh, meidän asuntolan yhteisten keittiöiden jääkaappien tilat ovat hyvin rajalliset, ja sinne oikeasti ei meinaa mahtua... Mitään. Which sucks.

Joten yksinkertainen ratkaisu oli minijääkaappi! Isompaa en tarvitse, koska en kuitenkaan tässä vaiheessa ole ostamassa hirveitä määriä murkinaa tänne. Ja jos ei tuonne mahdu, niin ainahan on asuntolan jääkaapit, voi yrittää sinne tunkea jotain pientä. Jos oikein hätä tulee.

Plussaa on tietysti se, että tuo toimii myös autolla vaikka matkalle lähtiessä, se saa myös virtaa tupakansytyttimestä (mukana tuli johto siihen)! Oujeee, kuinka kätevää?!

Olen kyllä ihan fiiliksissä, toivotaan minijääkaapille piiiitkää ikää ja tervettä <3

22

Ensimmäinen kouluviikko ohi, OUJEE! Se oli erittäinkin tapahtumarikas, eikä sitten kuitenkaan. Meitä ensimmäisen vuoden viittomakielentulkkiopiskelijoita on 21, ja asuntolassa minun lisäkseni heistä asuu 2 siellä... Tiedän kyllä yhden tutorin, joka asuu siellä myös, sekä yhteispedagogi-puolelta yhden tytön. Muut ovat tuntemattomia.

Nämä ensimmäiset päivät on istuttu suurimmaksi osaksi salissa ja kuunneltu HUMAKista asiaa. Sitä on ollut paljon. Sitten tietysti on yrittänyt tutustua opiskelutovereihin, ja ihan hyvin siinä on onnistuttukin. Vaikken vielä taida ihan kaikkien nimiä muistaakaan... Minulla on parempi kasvo- kuin nimimuisti.

JA mitäpäs olisi opiskelijaelämä ilman bileitä? Käytiin jo toisena päivänä jossain bileissä, ja sitä seuraavana tutustumiskierroksella kaupunkiin sekä sen jälkeen vielä baareilua. Tosin meitsi oli ihan vesilinjalla, koska olin autolla - koska bussit kulkevat melkoisen huonosti tuonne luonnon keskelle myöhään illalla. Mikä on tyhmääääää.

Ei nyt varsinaisesti olla vielä opiskeltu, mutta ensi viikolla se alkaa. Oh boy! Kuultiin tutoreilta kaikenlaista, ja mielenkiintoista tulee etenkin niistä viittomakielen tunneista. Viime vuoden ensimmäisen vuoden opiskelijoilla tulkki oli pysynyt luokassa jtn 20 minuuttia, ja häipynyt sitten...

Ruotsi pelottaa kuitenkin ehkä jopa eniten. En muista siitä mitään. En muutenkaan ollut siinä kauhean hyvä, vaikka sen ylppäreissä kirjoitinkin. Onneksi se on ennen joulua, niin saa sen pois alta. Hope so.

Huonettani asuntolassa jouduin vaihtamaan. Long story. Se on kuitenkin samanlainen kuin tuo edellinen. Kahden hengen huone, asustelen siellä yksin.

Ja ainiin! Tänään täytän 22. Twentytwooo-o-ooooOO. Jep. 21 oli kyllä aika kiva jo, siinä olisi ollut ihan jeba pysyä. Mutta ei, kai se on pakko hyväksyä tuo 22 tämän hetkiseksi iäksi.

Opiskelijaelämän starttailua

Täälläpäs ollaan, asuntolassa. Kuopiossa. Ulkona sataa tällä hetkellä ihan mukavanlaisesti, ja minä olen saanut koko illan järjestellä huonetta omanlaisekseni. Huoneen toinen asustelija ei ole vielä saapunut tänne, joten sain valita ensin, kumman puolen huoneesta haluan, muahahaha!

Otin pari kuvaa täältä, ja huomasin samalla, että digikamera on tainnut oikeasti kärsiä jonkin asteisia vaurioita viime ulkomaan reissulla... Uuuuups! Nojoo, aikansa kutakin...

Tosiaan, meillä on keittiö yhteinen täällä, itse asiassa täällä taitaa olla pari, kolmekin keittiötä tässä kakkoskerroksessa. Vein jääkaappiin jugurtin ja lihapullat, mutta kuivamuona taitaa säilyä hyvin huoneessakin, ainakin väliaikaisesti.

Jokaisessa huoneessa on myös oma suihku- ja wc-tila. Ne on itse asiassa remontoitu nyt kesän aikana, ja siellä näyttääkin tosi kivalle! Ikeasta kävin ostamassa suihkuverhon, mutta ilmeni, että se on hieman liian lyhyt... Ehkä se kuitenkin välttää nyt hetken tuossa.

Täällä on muuten tosi hiljaista, olen ehkä 4 tyyppiä nähnyt täällä yhteensä tähän mennessä. Välillä käytävältä kuuluu askelia ja vaimeaa puheensorinaa, mutta eipä sen kummempaa. Luulen, että suurin osa porukasta ehkä tulee huomenna vasta? I don't know.

Anyways, täällä ollaan, ja jännityksellä huomista odotellen - WIIII!